Yläkuvassa aamuaurinko on juuri noussut Kilpijärvellä metsän takaa..... ja hiukan kuvapintaa syvällisempää katsausta alempana.....linkeistä pääsee kuviin.
Niinkuin jo etusivulla totesin... olen sotkenut lähes kaikki harrasteeni näille sivuille. Ja lähimmät ihmiseni myös. Uusimpana tulokkaana on kissaneito Milla Maine Coon kaunotar.
Topi oli eräänlainen linssilude ainakin näillä sivuilla, joissa kyseinen karvakuono onkin päässyt useampaan kuin kahteen kuvaan. Minun kanssani veneessä ja vaimoni kanssa laiturilla kalassa. Topi kuoli 15 vuotiaana. Oli ystävällinen seuralainen . Ja heilutti varmuuden vuoksi häntää lähes kaikissa tilanteissa. Kaikki alun kuvat ovat pohjois-savosta Kilpijärveltä missä kesämökkimme on.
Ja koska ollaan kesäisin veden äärellä niin kyllähän sinne täytyy päästä sitten soutamaan tai melomaan. Varmaankin nyt jo yli 60 vuotias savolaismallinen Randelinin tekemä soutuvene on paras laite savolaiselle järvelle. Naapurini Väinö rakensi veneen toisen lahonneen laidan uuteen uskoon ja taas sillä kelpaa meloskella uistinta vetäen kaislikon reunoja. Uusin juttu veneelle on poistaa siitä kymmenien vuosien tervakerrokset ja tervata se ohuesti uudelleen. Alustavasti kun katselin niin tervakerrosten alta löytyy aivan uskomattoman hyvän näköinen puu pinta. Vanhaa tervaa oli jo sellaisia könttejä, että verkot tarttuivat joskus kiinni veneeseen. Ja Väinön mukaan kevät talvi on paras aika tervata vene! Tulee pinnasta hyvä.
Taidan olla sellainen, että aina on jotain touhuttava ja varsinkin käsillä tehden. Kesämökillä on kiva toteuttaakin sitten näitä kaikenlaisia juttuja. Hullujakin joskus..... Menneistä "keksinnöistä" mainittakoon vaikkapa sirkkeli vanhasta ruohonleikkurista ja se on todella ollutkin hyödyllinen laite. Ja idioottivarma toimimaan. Toinen "keksintö" on lehtipuhallin ... myös entisestä itsekeräävästä ruohonleikkurista uudelleen muotoiltuna ja "tuunattuna". Tämä viimeksi mainittu on osoittautunut todella vaaralliseksi laitteeksi ikkunoille ja laseille yleensä. Jouduinkin siihen rakentelemaan suuntaavaa tötteröä ja kuskille suojalaitteet kumista ettei kivet hakkaa jaloille ja silmiin. Mutta oikeasti: kyllä lehdet saa kyytiä. Märätkin. Jälki on kuin olisi hammasharjalla tiet puhdistettu. Linkin kuvassa on puolet tiestä puhdistettu ajamalla kerran paikastaan.....eli suoraan puhdasta jälkeä. Leikkurin siipiä on muokattu puhallustehon lisäämiseksi. Viimeisimmät modifikaatiot olivat myönteisiä siten, että irtokivet eivät enää lähde mukaan niin helposti kuin ennen.
Näitä uudempia virityksiä on aurinkokeräin, jossa aurinko lämmittää ilmaa joka nousee sitten kanavaa pitkin mökkiin sisälle. Oli sitten yllättävän hidas rakennettava ja painava laite. Tarvikkeet; kattopeltiä, lasia, puuta, hyttysverkkoa, vuorivillaa ja tuulensuojalevyä löytyivät nurkista sieltä täältä. Olisi tarkoitus, että vehje kierrättäisi ilmaa mökissä poistaen sieltä kosteutta ja tunkkaista ilmaa silloin kun siellä ei olla paikalla. Ja toimiihan se. Loppu kesästä valmistunut vehje joutui testiin ja kyllä se lämmitti normi puolipilvisenä loppukesän päivänä ilmaa keskimäärin 8-10 astetta ulkoilmaa lämpimämmäksi. Tarkoitus olisi tehdä toinen samanlainen kivijalkojen väliin kun sinne sellainen kerta mahtuu.
Ja kun kerran kalassa käydään ja sitä joskus jopa saadaankin niin jatko käsittelyä varten sitten on kahta mallia savustustakin. Toinen on tuollainen "perus" savustus pönttö tehtynä 11kg kaasupullosta. Pullo kahtia rälläkällä, ylimääräiset kahvat pois samalla laitteella, pienempään (kansi) puoliskoon migillä kahva kiinni ja molempiin puoliskoihin migillä saranat ja siinä se on. Ritilät sisällä jopa kahdessa kerroksessa poikittaisten rautatappien päällä.
"Hienostuneempaa" tekniikkaa ja kai ruokaakin edustaa sitten vanha mutta toimiva jääkaappi, jossa sisällä vastuskierukka kuumentaa leppäpalikkaa. Virta kuumennukseen akusta tai laturista niinkuin kuvassa. Kylmäsavulohta tulee helposti. Kesäkuumallakin :-) kun laittaa jääkaapin päälle....ja hakee ne lohet ensin marketista :-)
Tuorein rakennelma on aitta jonka rakensimme kesällä -16. Naapurista saatiin pitkiä mänty ja kuusi pölkkyjä, jotka joutui ensin kuorimaan. Pariviikkoa meni kivasti askarrellessa. Aitta on kesäkäyttöön tarkoitettu. Ja toinen uutuushan oli tuo Yamaha enduro moottoripyörä. Pitkästä aikaa pääsi ajelemaan suomalaisia sora- ja metsäteitä kaksipyöräisellä konepyörällä. Kivaa oli. Parituhatta kilometriä kertyi kesän aikana mittariin.
Käsillä tekemistä edustavat myös kitarat ja vahvistimet sekä muutamat taulut ja muut sotkemiset, joita aiemmin tein ja rakentelin. Nykyisin tuntuu, että eläkeläisenä ei ehdi oikein mitään tekemään. Oikeastaan noitten autojen kimpussa menee vapaa-ajasta selkein osa. Valvontakamerasta on ollut kiva seurata kun talitiaiset ja muut pienet linnut koittaa mökillä päästä samaan pönttöön kameran kanssa :-))
Vasemmalla uusin viritys... Ruostumattomasta teräksestä hitsattu sähköperämoottorin teline. Veneen ulkopuolella. Ajoasento ei paremmaksi voisi tulla.
Milla on komea ja tuuhea turkkinen kissaneito jonka kanssa aloitamme kesän vieton mahdollisimman aikaisin. Tuolla turkilla se pärjäsi ulkona öisinkin. Kuvanotto aikaan oli järvessä jäät ja joutsenet olivat juuri tulleet ja liukastelivat kevät jäillä. Kuva otettu mökin ikkunasta.
Viime kesän suurin juttu mökillä oli tämä kun kaivettiin salaojaa mökin yläpuolelle. Jos lopultakin saisi kivijalat pysymään suorassa. Isäni oli perustanut koko pytingin irtokiville ja kivien alla oli savi kerros joka imi Levämäeltä valuvan kosteuden itseensä ja sitten talvella jäätyi ja siirteli mökkiä miten halusi.
Siinä joka vuotinen kevät tulva vielä alkuvaiheessaan. Joskus aikaisempina vuosina se on noussut niin ylös, että saunan seinä- ja lattiaeristeet on jouduttu vaihtamaan. Nykyisin onneksi veden korkeuden sääntely toimii suhteellisen hyvin ja tuollaisia entisiä korkeus ennätyksiä ei ole saavutettu. Veden pinnan alla näkyy laituri jota en nosta koskaan ylös. Se on tehty muutamasta vanhasta sähkötolpasta , kyllästetyistä laudoista ja viemäriputken pätkästä johon kaikki on pultattu kiinni. Kyllästyin joka vuosi kampeamaan laituria veteen ja pois. Onnistui hyvin ja kestää jäitten liikkeetkin.
Ja tässä oikealla uusi taiteellinen näkemys aiheesta tienviitta......tai kirves kivessä. Hiukan samaa mielialaa kuin laiturin kanssa....kaikenlaiset tienviitta rakennelmat on uusittu monta kertaa mutta jos tämä kestäisi pitempään :-D.
Ainakin on painoa sen verran että tarvitsee traktorin pois viemiseen. Naapurin kanssa valittiin sopiva aihio ja sitten taltta ja vasara linjalla hakkailin siihen numerot ja koneilla kolo kirveelle ja reikä terän kiinnitykselle ettei ihan ensimmäisen kulkijan mukaan lähde perinne kirves.
Ja...onhan koko komeutta sitten meikattu hieman.