Chevrolet Beretta GT -93
Tallista ulos
Takapää osittain kasattuna. Vieraan värinen muualta ostettu puskuri kiinni.
Jossain
kohtaa kesää oli kylmät ilmat ja silloin oli aikaa tuhertaa renkaisiin hiukan väriä.
Pohjalevy takakonttiin
varaosaautosta. Ohjeet renkaanvaihtoon vielä yllättävän hyvä kuntoiset. Toisella puolella RPO lista. Ehjä sekin. Ja vastaa tämänkin auton osia.
Varapyörä
...ja kaikki alkuperäiset työkalut. Varaosaautosta.
Viimeinen
jarrujen "viilaus" ennen katsastusta. ABS tuotti hiukan ongelmia. Ainakin pään sisällä.
Moottoriöljyt
ja suodatin vaihtoon. Vaihteistoon tehty myös öljyn- ja suodattimen vaihto.
Heartbeat
Ihan kivalta tuntui liimata tarraakin. Helpompaa kuin alituinen hitsaaminen. Ai miksi....kun mä voin :-D
Etusuojamuovi
tämäkin varaosaautosta. Ilmanotto pitää vielä joskus ratkaista toisin. Nyt tötterö vetää konehuoneen kuumaa ilmaa sisäänsä.
Suorakaiteen mallinen
pakoputkenpää keskellä on kai jonkinlaisen virustartunnan tai pakkomielle oireyhtymän tulos. Edellisessä punaisessa Berettassakin oli.
BERETTA
teksti tuulilasin yläreunaan. Iisalmelaisen firman "KELE designin" tuotos. Berettan omalla fontilla.
Roiskeläpät
tuli lisättyä kun oli nähnyt karmean lopputuloksen ilman niitä. Ja kyllä autokin pysyy puhtaampana niitten kanssa. Ei kyljet kuraannu samalla tavalla kuin ennen.
Siinä
se nyt on tuoreella leimalla. Kiva tunne kaiken ähräämisen jälkeen. Joskus kun katselee kuvia matkan varrelta niin sitä yllättää itsensä hämmästelemästä, että miten onkin jaksanut tehdä valmiiksi asti :-D
Henry Heartbeat
valmiina omalla paikallaan.
Aiheesta....
Se täytyy lisätä, että hankinnan (toteutumaton) tarkoitus oli saada varaosa auto sille ensin omistamalleni punaiselle -89 Berettalle, joka oli siirtynyt poikani omistukseen ja on hänellä tallissa remontissa. Berettat kun näyttävät olevan katoavaa autokantaa suomessa niin varaosien saantia pitäisi turvata jotenkin. Tämä ajattelutapani poiki sitten toisenkin (hullun?) kaupan kun kävin jälleen naapurieni avustuksella hakemassa tälle nyt ostamalleni ruostekasalle varaosiksi saman vuosimallin punaisen GT:n 150km:n päästä. Olin nimittäin hulluuksissani päättänyt rakentaa tästä navetan takaisesta löydöstä vielä ajopelin jokapäiväiseen käyttöön....en mihinkään museoon tms.
Yllättävää oli että autoissa oli kaikenlaisia eroja vaikka olivat samaa vuosimallia. Esim. bensatankki oli toisessa muovia toisessa peltiä ja näiden polttoainepumput myös erilaisia.
Yksi hyvä hankinta oli myös tehtaan toimittama kaksiosainen Service Manual joka on ollut hintansa väärti. Ebaysta 60€. Kirjoja tuntuu (vielä !) olevan myynnissä silloin tällöin. Toinen mainio ostos oli Vetronix TECH 1 skannaus / koodinlukulaite. NUo tehtaan manuaalien testit on tehty juuri tällä TECH 1 työkalulla.
Nyt kun autolla on ajettu muutama tuhat kilometriä täytyy todeta että Beretta on edelleenkin kiva ja ripeä pikkujenkki. Mukava ajettava.